Tässä siis vuonna 2005 tehdyn interrail-matkan päiväkirja. Tuohon aikaan en vielä ollut kovin hanakka kirjoittaja, ja mukana ollut videokamera vei suuren osan huomiokyvystä. Syvällisestä maiseman havainnoinnista, yleisistä kulttuurieroista ja muista kiinnostavista aiheista ei tässä juuri pukahdeta (ei sillä, että taito olisi jotenkin jalostunut sittemmin), vaan kyseessä on varsin suoraviivainen sekoilukertomus 2000-luvun puolivälistä.
Se on kuitenkin ansioksemme sanottava, että suhtauduimme matkaan varsin rämäpäisellä asenteella - mitään Lounareita tai muita riippakiviä ei mukana ollut, vaan painettiin menemään tukka putkella, sen kummemmin ennakolta asioihin perehtymättä.
Tämä oli kuitenkin meikäläisen Travel School, eli tästä kaikki alkoi. Vaikka historian alkuhämärät ovat usein tuskaista muisteltavaa, ilman niitä ei tässä päivässä seistäisi.
28.7.2005 12:58 Kauhava
Göö. Juna lähti juuri Kauhavalta. Aseman kohdalla oli ränsistynyt vanha osuuskauppa. Sain akuutin halun tutkia sitä. Olimme äsken Tomin ja Aten kanssa ravintolavaunussa ja joimme 0,5 tuopit Lapin kultaa. Tuntuu yllättävän paljon näin lyhyiden unien jälkeen. Vessan peilissä huomasin että naamani on turvonnut ja tukka tylsästi. Sain silti olutta, vaikka meinasinkin unohtaa sen.
Saavumme juuri Lapualle. Horisontissa siintää korkea mäki ja lasketteluhissi. Eikö tämän pitäisi olla lakeutta? Rinkat ovat tuossa vasemmalla, Kari on minusta vasemmalle. Tomi ja Atte ovat enemmän vasemmalle, Anne on edessäni. Kohta pitää mennä uudelleen ravintolavaunuun. En tiedä onko minulla rahaa. Mummu lupasi laittaa vähän mutta annoin ohjeeksi kysyä tilinumeroa äidiltä. Näenköhän rahoja koskaan?
Dialogi junassa 14:00
- Miksi me pysähdyttiin taas?
- Siellä on taas hirvi poikittain kiskoilla.
- Se on nyt hirvien kutuaika, ne tulee kiskoille kutemaan. Kiskot on täynnä hirvenmätiä. Ei mikään ole niin mukavaa kuin löytää radanvarren katiskasta pulska kutuhirvi.
- Loppumatka menee varmasti ilman jarruja.
- Ikkunasta vaan nähdään kun Tampere lipuu ohi.
14:19
Kiinnitin rään selkänojaan.
15:02
Juna on myöhässä ja jutut tasaisen huonoja. Kirjoittaminen on vaikeaa tasossa olevan rään vuoksi.
15:45 Tampereen asema, pizzeria La Gare
Iskender oli halpaa (4,9 e) ja hyvää, mutta sitä ei ollut riittävästi. Päällä jyrisevät junat ja Tomi vasta sai pizzansa. TV:n idioottimainen Rapstara saa hermot kireiksi. Matka oli hilpeä, mutta mahan puolittainen täyttyminen veti vakavaksi ja toi kodin mieleen. Bussi lentokentälle lähtee puolen tunnin kuluttua. Kerrankin iskenderin leipä oli kyllin pehmeää.
18:50 Jossain Suomen yläpuolella
Lentokoneessa viina on sikamaisen kallista, mutta menee jostain kumman syystä paremmin päähän kuin maassa. Ei tätä kehtaa siis ryöstöksikään väittää. Kaadoin tosin suurimman osan pussissa olleesta rommista syliini, mutta onneksi mukana tuli toinen pussi ilmaiseksi. Odottelemme Aten kanssa kärryjen saaapumista jotta saisimme vodkaa. Kärryjä ei näy ja hyvä nousuhumala uhkaa laskea.
Tomia hermostutti ennen lentoa ja hermostuttaa sitä nytkin. Tuossa se nukkuu kolmen penkkirivin päässä. Anne kävi tässä äsken muttta nyt sitä ei näy. Samaten Kari on kadonnut geneeristen päiden mereen.
Lähtökiito ei sattunut mihinkään eikä edes pelottanut. Lentäminen on kivaa. Vodkakärryjä ei näy vieläkään. Emme uskalla silti kutsua lentoemäntää napilla. Suomalainen vaatimattomuus.
19:58 Oletettavasti Saksan yläpuolella
Vodkakärry tuli. Vodka oli pahaa, mtta Fantan kansssa se meni alas. Ruokaa täällä ei tarjota, köyhää. 40 minuuttia Frankfurtiin.
21:15 (paikallista aikaa), Frankfurt Hahn
Laskeutuminen meni ok, ja Saksan ilma on nyt lämmin. Mahaa lämmittää halpa Jekku (13,90 e 0,7 l) ja istutaan lentoaseman edessä pelaten paskahousua. Bussi lähtee tunnin kuluttua ja puhelimeni ei toimi. Ärsyttää, mutta ei auta tehdä asiasta ongelmaa. Vietetään initaatioiltaa ja Annekin juo Jekkua.
22:34 Bussi Frankfurtiin
Linja-autot eivät ole Saksassa yhtään erilaisia kuin Suomessa. Vessat niissä eivät toimi täälläkään. Kari ei ole tottunut viinaan ja on mielestään liian humalassa. Me emme edes huomaa eroa eikä se johdu siitä että olisimme itse liian humalassa. Olemme me vähän. Jägeriä ostettiin vielä litra lisää ja vodkaa päälle. Koetamme silti ottaa rauhallisesti. Yöllinen ukkosmyrsky näyttää pimeässä yössä upealta ja croissantit ovat liian hyviä. Minulla on yhä nälkä.
23:00 Edelleen sama bussi
Kari on oksennuksen partaalla. Parka. Atte puhuu sille tänä aamuna paistetusta pekonista. Julmaa.
23:08
Kari oksensi. Ja reilusti.
Päivän viinasaldo: 0,5 olut Atte 3, Tomi 3, Iikka 1
0,25 ml jäykkä Atte 4, Iikka 4
Jägermeister 1x0,7 litra, 1x1 litra
Gorbatsov Vodka 1x0,7 l
23:14
- Hyi vittu, tämä pussi vuotaa.
- Haista mun sormia.
- Anna tänne se pussi.
- YÖÖRGH.
- Vittu täällä alkaa haista.
- Mietipä jos en olis ostanut vodkaa. Ei olis ollu pussia.
- YÖÖRGH.
- Helpottaako?
- Kovasti?
23:53 Frankfurt
Perillä. Kari jatkaa oksentamista ja Atte alkaa olla humalassa.
29.7.2005 00:21 Frankfurt
Istun nyt Frankfurtin juna-asemalla. Tämä on ihan järjettömän suuri ja upea rakennus. Tänä yönä ei mene junia Marburgiin, aikaisin menee 5.23. Joten meidän pitää istua koko yö asemalla ja odottaa. Minua ei haittaa ollenkaan, juuri tällaisesta pidän. Odottamattomat asiat ovat hauskoja. Kari oksentelee yhä mutta alkaa olla jo parempi. Se juo vettä mutta ei halua ruokaa. Anne lähti aikoja sitten käymään vessassa.
2:36
[Juttelimme kodittoman kaverin kanssa]
”When you get drunk when you travel, you victomize yourself. You cannot make the difference and you get ripped off.”
Kaveri oli opiskellut Oxfordissa ja oli hirmu fiksun oloinen. Atte yritti häätää sitä pois väittäen tätä diileriksi. Toki miehellä oli jointti korvan takana, mutta mitään se ei tarjonnut paitsi hyviä neuvoja. Puristi kättä ohimennen mennessään ulos. Liekö johtunut siitä 2 eurosta jonka annoin vai siitä että aidosti kuuntelin ja otin kaverin tosissaan. Öinen ukkosmyrsky näyttää täällä upealta, jatkuva välähtely värittää aseman ikkunoita.
Seuraava osa (osa 2)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti