Ensimmäisen reilireissun jälkeen jouduin siirtymään armeijan harmaisiin, mikä aiheutti kahden vuoden tauon reissailuun. Ensimmäiseltä interreililtä jäi suuri kiinnostus perehtyä itäiseen Eurooppaan tarkemmin, ja joutoaikoina mielessä kristallisoitui idea lähteä seikkailemaan entisiin itäblokin valtioihin.
Reissuseuraan liittyi tuolloinen tyttöystävä Riikka ja vanha koulukaveri Riikka, joten aikamoisella girl powerilla pustaa lähdettiin vyöryttämään. Kuukauden kestäneellä matkalla pääsi jo huomattavasti syvemmälle kuin neitsytreissulla, missä auttoi merkittävästi maltti pysähtyä ja antaa itselle enemmän aikaa tien päällä.
3.7.2007 Tiistai 11:48 Ylivieska
Kuumotukset vähentyneet, hommat hiljalleen reilassa. Lennot varattiin eilen, Finnairilla oli halvempi nuorisolippu (n.135 e). Harmillista kuinka moni firma nykyään vaatii luottokortin, onneksi äitini on porvari (ja käynyt Jenkeissä, missä tuo pukin pikku apulainen on välttämätön). Matka-apteekki tuli hankituksi, myyjä meni hämilleen kun kiitin hyvästä palvelusta, ei kai Suomessa olla sellaiseen totuttu. Maitohappobakteerit saattavat olla turhia, mutta nyt on niitäkin.
Dan Romaniasta laittoi e-mailia, junalippu Mangaliaan kustantaa yli kymmenen euroa. Kesäsesonki saattaa vielä nostaa hintoja. Pitää olla mieheen yhteyksissä, saattaa tietää Bukarestista hyviä mestoja kun kerran siellä asuu. Pitää myös tiedustella, josko mies voisi avittaa tulevissa juna-asioissa.
Olemme nyt sopineet matkafilosofiaksi rennomman otteen, eli ennalta varaaminen päättyy Vama Vecheen ja sen jälkeen mennään fiilispohjalta. Meidän tulee vain olla Prahan lentokentällä 15.8. Jos sitä on enää siinä vaiheessa jäljellä – Euroopan nousevan terroriaallon kohteeksi on nimetty myös tuo samainen lentokenttä. Liioittelisin jos sanoisin olevani huolestunut. Ainoa mikä tässä vaiheessa huolettaa on budjetti, ei oma vaan Riikan. Hinnat ovat korkeammat kuin oletin. 1500 euron budjetista lennot haukkasivat 260 e. Jäljelle jää 420 euroa 10 päivää kohden. Toivotaan että se on tarpeeksi.
Nyt voi jo huokaista. Edessäni pöydällä lepää neljä kappaletta Interrail One Country Passeja, hinta 180 euroa. Romaniaan ja Unkariin varattiin neljän päivän liput, koska en tiedä varmasti kuinka nopeasti junat siellä kulkevat. Slovakiaan ja Tsekkiin riittää kolme päivää.
Olkavarteeni injektoitu seerumi alkaa muodostaa immuniteettia, joka on täydessä voimassa kahden viikon kuluttua. Enää pitäisi ottaa kopiot reilikorteista ja tulostaa sairasvakuutuskortti. Olo on epätodellinen – neljä päivää ja kotimaa jää taakse kuukaudeksi. Päätin nyt ottaa kameran mukaan, mutta en aio kuumotella hyvästä materiaalista – tulee jos on tullakseen. Kohta mennyt viikko vailla körssiä, eikä ota edes koville. On se jännä.
14:52
Rinkan pakkailua. Saapa nähdä miten tuon juuttisäkin olalleen saa. Puolet tavaroista saisi varmasti heittää pois. Soitin Danille Romaniaan ja mies lupasi jeesailla juna-asioissa. Oli muutenkin leppoisa tyyppi, kannattaa hankkia ystäviä globaalisti. Enää kopiot lipuista ja homma alkaa olla paketissa. Mietityttää alati mitä unohtuu.
Olkoonkin niin, että Romania on halpana kohteena nuoren ja köyhän travellerin paratiisi, nettiaikaan siellä ei ole päästy: englanti loppuu etusivulle ja mistään ei ota tolkkua. Dan on onneksi ottanut asioista selvää ja hommat ovat entistäkin kirkkaammat. Nyt alkaa hymyilyttää, hiljalleen.
15.7.2007 Sunnuntai 10:01 Juna, Suomi
Edessä Seinäjoki, takana Kokkolan takainen Suomi. Juna on täynnä Metallica-faneja ja joku osa matkasta menee seisten. Jere ja Jaakko ovat matkalla konserttiin.
- Valot pois ja viinaa päähän.
- Ai, sulla on Fisua.
- Miettikääpä kuinka paljon tämä rahavyö tulee haisemaan hieltä.
Jutut perustasoa, pientä tissuttelua.
12:51 Juna, Hämeenlinna
Jere ja Jaakko ovat jossain, me kolmestaan äärimmäisen ahtaasti välikössä. Alkaa hiljalleen hiipiä kimppuun oloista paras – matkafiilis. Avun antoi kaikkien aikojen reissubiisi Traveller. Vaikea uskoa että 31 päivää tähän kuluu. Jännittää nojata tähän oveen, vaikka tiedänkin sen olevan lukittu.
14:56 Helsinki-Vantaa
Tomi soitti Animeconista, siellä ei kuulemma ole muuta kuin kauniita naisia. Japani-innostus on yhtä vaikea ulkopuolisen ymmärtää kuin rivitanssi ja autojen tuunaus. Maha täynnä salaattia, hinta ei ollut lentokenttätaksaksi paha. Lentoon aikaa kaksi tuntia. Fiilis seka
va, mutta oikein hyvä.
17:50 Muutama tuhat metriä Baltian yllä
Alla ilmaa, vierellä avaruus ja edessä seikkailu. Voiko parempaa fiilistä olla, kuin jossain tv-sarjassa olisi. Tänä päivänä kaikki on mahdollista!
18:50 Jossain Itä-Euroopan yllä
Eipä kannattanut tuhlata lentokentän kalliisiin olutvalikoimiin, ruoan ohessa tarjottiin mukavasti punkkua, valkoviiniä ja olutta (valitsin ensimmäisen). Mukava pöhnä on saavuttanut minut toistamiseen tänään. Väsy on keskivahva ja flunssa vielä vaivaa, mutta se ei masenna urheaa matkamiestä. Huvittavaa, kuinka tissuttelukuri höltyy heti kun antaa itselleen luvan rentoutua. Koko seurue luuppailee musaa omista soittimistaan, Karpaatteja ei vielä näy. Jännittävää olla toteuttamassa unelmiaan. Pari tuntia (vajaa) vielä ja olemme Bukarestissa.
Siivellä on mustalla rajattu alue jonka ulkopuolelle ei saa astua. Valuuttatilanne hiukan askarruttaa-paskarruttaa, mutta siitä ei parane tehdä ongelmaa. Riikkaa hymyilyttää, taitaa nauraa lievälle humalatilalleni. Eipä siinä, hyvä fiilishän tässä on.
23:30 Villa Helga Hostel, Bukarest, Romania
Vastaavaa väsymystilaa on taidettu viimeksi kokea AUK:n tiedusteluharjoituksissa. Ei meinattu löytää hostellia ei niin millään. Seilattiin 1,5 tuntia ympäri kaupunkia, kengät valmistivat vesikellot ja reidet hitsasivat lähes välittömästi. Oli melko kuumottavaa hipsiä läpi varjoisten kujien ja Lonely Planetin vanhentunut versio ei tiennyt oikeaa paikkaa hostellille. Erehdysten, neuvojen ja yritysten jälkeen osasimme viimein perille. Nestettä oli nautittu viimeksi lentokoneessa, joten dehydraatio oli melkoinen.
Huonejärjestelyt eivät miellytä mutta menettelevät: Riikat nukkuvat eri huoneessa kuin minä. No, tähän ei timanttinen travelleri hajoa – taistelumoraali on korkealla. Kaupunki näytti erittäin mielenkiintoiselta ja ilma seisoo, ulkona on uskomattoman kuuma. On ollut erittäin hieno päivä, tämä on aitoa elämää. Kuositin itseni äsken kunnolla suihkussa ja päiväbudjetti on pysynyt mallissa. Käsittämättömän halpaahan täällä toki on.
Armeijasta saatujen oppien mukaan laitan tärkeimmän varustuksen pään viereen, etteivät pitkäkyntiset pääse helpoille apajille. Olkapäät antavat varoitusmerkkejä siitä, että huomenna ollaan hyvin, hyvin kipeinä. Kai tästä pitäisi pian nukahtaa, latailen kameran akkua vielä tovin ja uinahdan.
16.7.2007 10:40 (helvetin kuuma) Villa Helga, Bukarest
Yö ei ollut järin rauhallinen: koirat haukkuivat, autot tööttäilivät ja sääsket söivät. Meni 10-15 minuutin pätkissä uni ja nyt olo on vähän nuutunut, mutta mieli on kirkas. Aamupala köyhä mutta kyllä sillä pärjännee. Kohta keskustaan.
12:02 Ravintola, Bukarest
Päivä hehkuu, rumankaunis Bukarest hehkuu. Aamupala ei kantanut järin pitkälle. Piti ruveta kikkailemaan ja tilata vatsalaukkukeittoa. Ei ollut niin jäykkää kuin odotin, mutta melko pahaa silti. Nyt sitten lopulta keskustaan.
17:00 Parlamenttitalon edusta
Takana kuutisen tuntia kävelyä, väsy on kova ja jalat rakoilla. Kohta pitäisi tavata Dania, sitä ennen käydään tsekkaamassa parlamenttipalatsi ja ruokaillaan.
21:25 Hostelli
Voi vitutuksen määrää. Romanian aurinko oli halvalle kameralle liikaa ja valokenno paukahti atomeiksi. Eli ei tehdä mitään matkashowta enää. Vähän meinaa hajottaa, mutta ei auta pilata matkaa. Kasaan itseni ja teen videon ensi kerralla.
Iholla on likakerros ja hikoilu on jotain uskomatonta. Pääkipu on aika kova, mutta kohta pääsee nukkumaan. Dan oli mukava tyyppi ja vei meidät syömään Kansallisteatterin katolle. Antoipa vielä kyydin kotihostellille, ei voi kuin kehua. Meinaa nyt lähteä taju, joten nukkuaika koittaa.
Hyväksi havaitut ja sanasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti